Energiamurros muuttaa Kainuun elinvoiman edellytyksiä

Vihreä siirtymä muuttaa parhaillaan koko suomalaista energiajärjestelmää. Sähköistyminen, uusiutuvan energian kasvu ja fossiilisista polttoaineista luopuminen vaikuttavat paitsi ilmastoon myös alueiden elinvoimaan, työllisyyteen ja maankäyttöön. Muutos ei ole kaikkialla samanlainen, vaan sen vaikutukset näkyvät eri tavoin eri puolilla Suomea.

Ylä- ja Itä-Kainuussa vihreä siirtymä herättää erityistä kiinnostusta. Alueella on runsaasti uusiutuvan energian potentiaalia, mutta myös pitkiä etäisyyksiä, herkkiä luontoarvoja ja tarve uusille elinkeinoille. Juuri siksi on tärkeää ymmärtää, millaisia vaikutuksia erilaisilla energiaratkaisuilla voisi olla nyt ja tulevaisuudessa.

Tätä kokonaisuutta tarkasteltiin LUT-yliopistossa toteutetussa tutkimuksessa, joka tehtiin osana Ylä- ja Itä-Kainuun vihreän siirtymän osaamiskeskus -hanketta. Tavoitteina oli mallintaa erilaisia energiaskenaarioita ja selvittää, miten skenaariot vaikuttavat muuhun yhteiskuntaan. Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös, miten Kainuuseen suunnitellut datakeskukset vaikuttavat sähkön kysyntään ja sähköverkkoihin.

Kainuun energiajärjestelmää tarkasteltiin kokonaisuutena ja skenaarioiden kautta

Tutkimuksessa Kainuun energiajärjestelmää tarkasteltiin laajasti: kuinka paljon energiaa alueella kulutetaan, miten sitä tuotetaan ja millaisia päästöjä eri ratkaisut aiheuttavat. Tarkastelu kattoi sähkön ja lämmön lisäksi myös liikenteen.

Keskeinen menetelmä oli energiamallinnus, joka toteutettiin kolmella mallilla: LEAP-mallilla (Low Emission Analysis Platform), EnergyPLAN ja Plexos. Mallin avulla voitiin vertailla erilaisia tulevaisuusskenaarioita nykykehitystä jatkavasta polusta aina vaihtoehtoihin, joissa painotetaan eri uusiutuvia energialähteitä, sähköistymistä ja energiajoustoja.

Mallinnuksen pohjana käytettiin laajaa alueellista aineistoa, kuten energiatilastoja, väestöennusteita ja tietoa uusiutuvien energialähteiden potentiaaleista. Lisäksi tutkimuksessa järjestettiin vihreän siirtymän kehittämisilta Kuhmossa, jossa kuhmolaiset toimijat tarkastelivat vihreän siirtymän vaikutuksia oman organisaationsa näkökulmasta.

Uusiutuva energia ja sähköistyminen korostuvat tulevaisuuden ratkaisuissa

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Kainuulla on hyvät edellytykset edetä kohti yhä uusiutuvampaa energiajärjestelmää. Erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman merkitys kasvaa tulevaisuuden skenaarioissa, ja myös lämpöpumput sekä kaukolämpöverkostot nousevat keskeisiksi osiksi energiajärjestelmää.

Liikenteessä suurin päästövähennyspotentiaali liittyy sähköistymiseen. Biopolttoaineilla voi olla täydentävä rooli, mutta niiden saatavuus ja kestävyys asettavat rajoja. Samalla tutkimus nostaa esiin sähköverkon merkityksen: energiaintensiivinen toiminta, kuten datakeskukset, lisää painetta verkon kapasiteetille ja vaatii ennakoivaa suunnittelua.

Taloudellisesta näkökulmasta uusiutuva energia tarjoaa mahdollisuuksia myös työllisyyden näkökulmasta. Erityisesti rakentamiseen, asennuksiin sekä energiantuotannon käyttöön ja ylläpitoon liittyvät työpaikat voivat vahvistaa alueen elinvoimaa.

Paikallinen hyväksyttävyys ja pitkäjänteinen suunnittelu ovat ratkaisevassa osassa Ylä- ja Itä-Kainuussa

Tutkimus korostaa, että vihreä siirtymä ei ole vain tekninen muutos, vaan myös alueellinen ja yhteiskunnallinen prosessi. Energiaratkaisut vaikuttavat maankäyttöön, luontoon, muihin elinkeinoihin ja ihmisten kokemuksiin omasta elinympäristöstään.

Ylä- ja Itä-Kainuussa tämä tarkoittaa tarvetta avoimelle keskustelulle, paikallistiedon hyödyntämiselle ja eri toimijoiden osallistumiselle. Kuhmon kehittämisillassa nousi esiin erityisesti myönteisen tulevaisuuskuvan ja uusien työmahdollisuuksien merkitys alueen pitovoimalle.

LUT-yliopiston tutkimus tarjoaa Ylä- ja Itä-Kainuulle arvokkaan tietopohjan energiamurroksen jatkotyölle. Se auttaa tekemään näkyväksi eri valintojen seurauksia ja tukee päätöksentekoa, jossa energiajärjestelmää kehitetään kestävästi, alueen erityispiirteet huomioiden. Tutkimuksesta julkaistaan raportti LUTin julkaisusarjassa alkuvuonna 2026.

Tutkimuksen toteuttivat Ayesha Sadiqa, Janniina Borenius ja Eeva-Lotta Apajalahti LUT yliopistosta.

---

Taustaa

Tutkimus on tuotettu osana Ylä- ja Itä-Kainuun vihreän siirtymän osaamiskeskus -hanketta, joka oli Hyrynsalmen, Kuhmon, Puolangan, Ristijärven ja Suomussalmen sekä kolmen yliopiston yhteinen EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) osarahoittama hanke (2024–2026). Hankkeen tavoitteena on kohottaa alueen osaamista, rakentaa laaja osaajaverkosto sekä luoda pysyvä osaamiskeskus tukemaan vihreän siirtymän kehittämistä Ylä- ja Itä-Kainuussa. Hanke vahvistaa edellytyksiä kansallisestikin merkittävien vihreän siirtymän investointien toteutumiselle sosiaalisesti, ekologisesti ja aluetaloudellisesti kestävällä tavalla.

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston rooli hankkeessa oli mallintaa hankealueen kannalta optimaalisten energiamuotojen hyödyntämismahdollisuudet, selvittää energiantuotannon yhteydet muihin talouden sektoreihin ja jatkojalostukseen sekä selvittää energiasiirtymän ja uusien investointien vaikutukset energian tuotannon yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, mukaan lukien energiaturvallisuuteen.