Mikro- ja pienet yritykset vihreässä siirtymässä. Mitä Ylä- ja Itä-Kainuun esimerkki opettaa?

Miten mikro- ja pienyritykset voivat vahvistaa rooliaan vihreässä siirtymässä? Ylä- ja Itä-Kainuun esimerkki osoittaa, että tahtoa ja potentiaalia on, mutta niiden realisoitumiseksi tarvitaan myös tukea ja rahoitusta.

Vihreä siirtymä viitoittaa osaltaan Suomen talouden, aluekehityksen ja turvallisuuspolitiikan suuntaa pitkälle 2030-luvulle. EU:n Green Dealin ja Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen aikaansaama muutos vaikuttaa energiajärjestelmiin, logistiikkaan, raaka-aineiden käyttöön ja yrityksiin.

Mikro- ja pienyritykset ovat tärkeä ryhmä vihreän siirtymän toteuttamisessa. Kaiken kaikkiaan ne muodostavat noin 99 % Suomen yrityskannasta ja rakentavat suurelta osin myös Ylä- ja Itä-Kainuun elinvoimaa ja huoltovarmuutta. Tutkimuksessa on tunnistettu, että pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat vihreässä siirtymässä yksi tärkeimmistä avainsidosryhmistä (Corazza ym. 2022) ja niiden mukanaolo vihreässä siirtymässä sen toteuttajina ja hyötyjinä on merkittävä. Lisäksi mikro- ja pienyritykset muodostavat myös merkittävän kehittämis- ja innovointipotentiaalin.

Kolme tuoretta Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin tekemää selvitystä tarjoavat ajankohtaista tietoa mikro- ja pienten yritysten roolista vihreässä siirtymässä ja huoltovarmuudessa. Selvitykset on toteutettu dokumenttianalyysina, haastattelututkimuksena sekä kirjallisuusselvityksenä tarjoten ajankohtaista tilannekuvaa yritysnäkökulmasta.

Mitä tutkittiin?

Mikro- ja pienyritysten roolia vihreässä siirtymässä tarkasteltiin kolmessa tutkimusraportissa:

1) Miten maaseudun pienet yritykset näkyvät vihreässä siirtymässä? – Katsaus Kainuun alueen strategiseen ohjaukseen

Santeri Halonen, Anna-Mari Simunaniemi, Katariina Ala-Rämi, 2024

Halonen ym. (2024) analysoivat kansallisia, maakunnallisia ja kuntatason strategioita vihreän siirtymän strategisen ohjauksen näkökulmasta. Tarkastelun kohteena olivat mm. Orpon hallitusohjelma, Kainuu-ohjelma, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma sekä biotalousstrategia. Selvitys arvioi, miten näissä strategisen ohjauksen asiakirjoissa tunnistetaan mikro- ja pienyritysten rooli vihreässä siirtymässä.

Kansalliset strategiat näkevät vihreän siirtymän ennen kaikkea teollisuuden ja suurten investointien kautta, ja maaseutu näyttäytyy lähinnä alkutuotannon raaka-aineiden tuottajana. Pienten yritysten mahdollisuuksia osallistua siirtymän investointeihin tai hyödyntää sitä liiketoiminnassaan käsitellään vain hyvin rajallisesti.

Maakunnallisella tasolla näkökulma on hyvin erilainen. Kainuussa yritykset nostetaan aktiivisiksi toimijoiksi, jotka voivat kasvattaa jalostusarvoa, hyödyntää luonnonvaroja kestävästi ja profiloitua vihreän siirtymän toimijoiksi.

Kuntatasolla vihreä siirtymä nähdään osana elinvoimaa ja vetovoimaa ja keinona parantaa palveluja ja asumisympäristöä, mutta yritysten roolia ei juuri konkretisoida strategioissa.

Näin ollen maakuntataso tunnistaa pienten yritysten potentiaalin selvästi laajemmin kuin kansallinen tai kuntataso, joissa rooli jää edelleen hajanaiseksi ja alihyödynnetyksi.

2) Pienten yritysten osallisuus vihreään siirtymään ja alueelliseen huoltovarmuuteen
Tarkastelu Ylä- ja Itä-Kainuun alueella

Santeri Halonen, Anna-Mari Simunaniemi, Pauliina Björk & Ossi Kotavaara, 2024

Selvityksessä tarkasteltiin, miten vihreän siirtymän ja huoltovarmuuden strateginen ohjaus huomioi pienet maaseutuyritykset kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla. Lisäksi se kokoaa aiempaa tutkimustietoa siitä, millainen rooli pienillä ja mikroyrityksillä on harvaan asutun maaseudun vihreässä siirtymässä sekä muutoksen aktiivisina toteuttajina että hyötyjinä.

Vihreässä siirtymässä nähdään merkittävä potentiaali ja maaseudun pienillä yrityksillä on siinä tärkeä rooli, erityisesti luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen, bio- ja kiertotalouden sekä paikallisen jalostusasteen noston kautta. Jotta tämä potentiaali voidaan hyödyntää, tarvitaan yrityksille suunnattua neuvontaa, rahoitusta, koulutusta ja tiiviimpää yhteistyötä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä julkisen sektorin kanssa.

Huoltovarmuuden näkökulmasta maaseudun elinvoimaisuus, kotimainen ruoantuotanto ja puhtaan energian hajautettu tuotanto tekevät pienistä yrityksistä kriittisiä huoltovarmuustoimijoita. Harvaan asuttujen alueiden pienet yritykset ovat sekä vihreän siirtymän toteuttajia että Suomen huoltovarmuuden selkäranka. Niiden potentiaali kasvaa, kun yhteistyö ja osaaminen vahvistuvat.

3) Ylä- ja Itä-Kainuun mikro- ja pienyritykset vihreässä siirtymässä, Haastattelututkimuksen tulokset

Santeri Halonen ja Nafisa Yeasmin, 2025

Haastattelututkimuksessa tarkasteltiin alueen 19 yrittäjän ja sidosryhmän edustajan näkemyksiä yritysten toiminnallisesta kypsyydestä ja valmiudesta osallistua vihreän siirtymän hankkeisiin, mahdollisia osallistumisen esteitä, osaamistarpeita sekä sosiaalisen hyväksyttävyyden ja huoltovarmuuden näkökulmia. Pienet yritykset ovat keskeinen toimija vihreän siirtymän toteutuksessa ja niillä on paljon potentiaalia, mutta ne eivät vielä kykene täysimääräisesti hyödyntämään vihreän siirtymän mahdollisuuksia

Johtopäätökset

1. Yritykset suhtautuvat vihreän siirtymän mahdollisuuksiin positiivisesti

Yritykset uskovat vihreän siirtymän tuovan kustannussäästöjä, kilpailuetua ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta esteinä nähdään rahoituksen puute, monimutkaiset kilpailutukset, infrastruktuurin rajallisuus ja osaamisvaje. Alihankintaroolit ja paikallinen yhteistyö koettiin tärkeiksi, mutta niiden toteutuminen vaatii selkeitä toimintamalleja. Sosiaalinen hyväksyttävyys on pääosin positiivista, mutta tuulivoimahankkeet herättävät huolta erityisesti luontomatkailunalan yrittäjissä. Yritykset kaipaavat täsmäkoulutuksia, selkokielistä tietoa ja konkreettisia työkaluja vihreän siirtymän hyödyntämiseen.

2. Pienten yritysten rooli tunnistetaan strategiatasolla, mutta ei vielä konkretisoidu

Strategiadokumenttien analyysi osoittaa, että vaikka pienten yritysten merkitys vihreässä siirtymässä ja huoltovarmuudessa tunnistetaan eri aluetasoilla, niiden roolia ei juuri konkretisoida.

Kansallisella tasolla maaseutu kuvataan edelleen resurssiperiferiana, jonka tehtävänä on tuottaa energiaa ja raaka-aineita, kun taas varsinainen kasvu ja investoinnit asemoidaan kaupunkialueille.

Maakuntatasolla näkökulma on selvästi positiivisempi ja pienet yritykset nähdään aktiivisina toimijoina uusiutuvan energian, biotalouden ja korkean jalostusasteen ratkaisujen toteuttajina.

Kuntatasolla vihreä siirtymä tunnistetaan osaksi tulevaisuuden elinvoimaa, mutta yritysten konkreettista roolia ei juuri avata, vaikka niiden potentiaali on keskeinen niin talouskehityksen kuin huoltovarmuuden kannalta.

3. Maaseudun yritykset ovat myös huoltovarmuuden selkäranka

Mikroyritykset kannattaa osallistaa nykyistä laajemmin huoltovarmuutta tukeviin valmisteluihin ja verkostoihin vapaaehtoisperiaatteella. Huolehtimalla osallistamisesta voidaan vahvistaa myös yrittäjien tiedollisia valmiuksia ja omistajuutta huoltovarmuusasiassa. Yrittäjät voivat toiminnassaan ottaa huomioon laajemman huoltovarmuusnäkökulman nykyistä paremmin.

Lopuksi

Ylä- ja Itä-Kainuun esimerkki osoittaa, että vihreä siirtymä on erinomainen alueellinen mahdollisuus, jonka onnistumisen kannalta pienet yritykset ovat avainasemassa. Kun yrityksille annetaan oikeanlaista tukea ja kannustusta, vihreä siirtymä voi toimia harvaan asuttujen alueiden uudistumisen ja elinvoiman moottorina ja alueen ”resurssiperiferia” kehitys voidaan kääntää uuteen suuntaan.

Julkaisut

Björk, P. (2024) Ylä- ja Itä-Kainuun vihreän siirtymän Dashboard-aineistot: https://www.oulu.fi/my/kainuu/

Halonen, S., Simunaniemi, A.-M., Björk, P. & Kotavaara, O. (2024). Pienten yritysten osallisuus vihreään siirtymään ja alueelliseen huoltovarmuuteen – Tarkastelu Ylä- ja Itä-Kainuun alueella. Oulu University. https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/51606Pienten yritysten osallisuus vihreään siirtymään ja alueelliseen huoltovarmuuteen : Tarkastelu Ylä- ja Itä-Kainuun alueella – OuluREPO

Halonen, S., Simunaniemi, A.-M., & Ala-Rämi, K. (2024). Miten maaseudun pienet yritykset näkyvät vihreässä siirtymässä? Katsaus Kainuun alueen strategiseen ohjaukseen.  Alue Ja Ympäristö, 53(2), 141-156. https://doi.org/10.30663/ay.145614

Halonen, S. & Yeasmin, Nafisa (2025) Ylä- ja Itä-Kainuun mikro- ja pienyritykset vihreässä siirtymässä. Haastattelututkimuksen tulokset. https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202512097184.

Lähteet

Corazza, L., Cisi, M. & Falavigna, G. (2022) The enabling role of formalized corporate networks to drive small and medium-sized enterprises toward sustainability. Business Strategy and the Environment 31(1) 545–558. https://doi.org/10.1002/bse.2909

Halonen, S., Simunaniemi, A.-M., & Ala-Rämi, K. (2024). Miten maaseudun pienet yritykset näkyvät vihreässä siirtymässä? Katsaus Kainuun alueen strategiseen ohjaukseen. Alue Ja Ympäristö, 53(2), 141-156. https://doi.org/10.30663/ay.145614 (Original work published 2024)

---

Taustaa

Tutkimus on tuotettu osana Ylä- ja Itä-Kainuun vihreän siirtymän osaamiskeskus -hanketta, joka oli Hyrynsalmen, Kuhmon, Puolangan, Ristijärven ja Suomussalmen sekä kolmen yliopiston yhteinen EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) osarahoittama hanke (2024–2026). Hankkeen tavoitteena oli kohottaa alueen osaamista, rakentaa laaja osaajaverkosto sekä luoda pysyvä osaamiskeskus tukemaan vihreän siirtymän kehittämistä Ylä- ja Itä-Kainuussa. Hanke vahvistaa edellytyksiä kansallisestikin merkittävien vihreän siirtymän investointien toteutumiselle sosiaalisesti, ekologisesti ja aluetaloudellisesti kestävällä tavalla.

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin tutkimuksen painopisteenä hankkeessa oli tuottaa mikroyrityksiin ja alueelliseen yrityskuvaan liittyvää tietoa päätöksenteon ja tiedolla johtamisen tueksi.

Kirjoittaja

Santeri Halonen työskentelee väitöskirjatutkijana Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa. Hän on toiminut Ylä- ja Itä-Kainuun vihreän siirtymän osaamiskeskus -hankkeessa yritysvaikutusten asiantuntijana.